EnglishOlemme aikaisemmin kirjoittaneet D-vitamiinin erilaisista tehtävistä, joissa toimme esiin erityisesti D-vitamiinin optimaalisen tason ja sen ylläpidon. Onko laboratorion viitearvojen alaraja se optimaalinen taso vai onko se jotain muuta – pääset lukemaan TÄSTÄ.
Viime vuosien aikana D-vitamiini on saanut vitamiineista todennäköisesti eniten huomiota. Internet on täynnä D-vitamiinin tärkeyteen liittyviä artikkeleita. Esimerkiksi Virossa, D-vitamiinin ravintolisiä myydään ennätysmäärin ja myyntiluvut eivät todennäköisesti enää paljon nouse. Sekä Virossa että Suomessa on tietämys D-vitamiinista melko hyvällä tasolla. On olemassa kuitenkin ihmisiä, jotka eivät käytä D-vitamiinivalmisteita. Kärsivätkö he D-vitamiinin epäriittävästä tasosta, kuinka nopeasti taso laskee ja toimiiko heidän elimistö eri tavalla?
D-vitamiini (ruuasta, auringosta ja ravintolisistä) muuttuu maksassa kalsidioliksi, mitä mitataan verestä tarkistettaessa D-vitamiinitasoa. D3-muodon kalsidiolin puoliintumisaika (saadaan esimerkiksi kalasta ja ravintolisistä) on 15–30 päivää. Puoliintumisaika on aika, jonka kuluessa D-vitamiinivarastot vähenevät noin puoleen. D2-muodon puoliintumisaika (saadaan esimerkiksi sienistä) on alle 10 päivää. Kalsidioli muuttuu kalsitrioliksi, D-vitamiinin aktiiviseksi muodoksi, munuaisissa. Jos elimistössä ei ole tarpeeksi kalsidiolia, ei D-vitamiinin aktiivista muotoa ole myöskään tarpeeksi [1].
Koska kalsidiolin ”elinikä” on melko lyhyt, D-vitamiinin taso laskee jo muutaman kuukauden aikana kesän loppuessa, ottaen huomioon, että henkilö on viettänyt tarpeeksi aikaa auringossa ja vitamiinivarastot ovat täyttyneet. Jos varastot eivät ole täyttyneet kunnolla, taso laskee nopeammin.
Vain 50% ruuan D-vitamiinista imeytyy [1]. Ruuan sisältämä D-vitamiini ei ole riittävä D-vitamiinin terveellisen tason ylläpitoon Suomessa. D-vitamiini imeytyy paremmin ravintolisistä.
Minkälaisia tehtäviä D-vitamiinilla on?
D-vitamiinin aktiivisella muodolla, kalsitriolilla, on monta erilaista tehtävää elimistössä. Yleensä esiin tuodaan kalsiumin imeytyminen. Kalsiumin imeytymisen perustaso on vain 10–15%, mutta kalsitrioli tehostaa kalsiumin imeytymistä 30–80%. Kalsitrioli osallistuu myös fosfaatin imeytymiseen [1].
D-vitamiinilla on tärkeä rooli myös luun terveydessä. Kalsitrioli osallistuu luun mineralisaatioon ja resorptioon. Tavallisin luun mineralisaatioon liittyvä häiriö on osteoporoosi eli luukato [2]. Osteoporoosista kärsivillä ihmisillä on kohonnut riski luunmurtumiin [1].
D-vitamiinin reseptoreita on löydetty kolmestakymmenestä solutyypistä, esimerkiksi imusolmukkeista, haimaasta, ihosta, aivoista, mahalaukusta ja sydämesta [1]. Ihmisillä, joilla on alhainen D-vitamiinitaso, on heikompi immuunijärjestelmä ja he voivat sairastua helpommin. D-vitamiini vähentää myös T-solujen muodostumista (imusysteemin soluja, jotka kuuluvat leukosyytteihin) ja tiettyjä tulehdusta aiheuttavia aineita. D-vitamiini voi lisätä tiettyjen peptiidien muodostumista, jotka edistävät solunsisäistä bakteerien tuhoamista [1].
Lisäki on arvioitu, että D-vitamiinilla on vaikutus insuliiniherkkyyteen. Insuliini on hormoni, mitä tuottaa haima ja se säätelee veren glukoositasoa. Uskotaan myös, että D-vitamiinilla on vaikutus verenpaineeseen, koska se vähentää reniinin muodostusta (reniini on hormoni, jota munuaiset vapauttavat, mikä nostaa verenpainetta [3]). On myös havaittu, että D-vitamiini säätelee monien solutyyppien kasvua ja muodostumista, osallistuu sileälihassolujen jakaantumiseen ja lihastoiminnan säätelyyn. D-vitamiinia tutkitaan jatkuvasti ja uutta tietoa tulee koko ajan lisää.
Mitä tapahtuu jos kärsii epäriittävästä D-vitamiinin tasosta?
Ihmiset, joilla on alhainen D-vitamiinitaso, voivat kärsiä luu- ja lihaskivuista. Nämä ovat jo erittäin epäriittävän D-vitamiinin tason oireita [1].
D-vitamiinin epäriittävästä tasosta aiheutuvat sairaudet ovat esimerkiksi riisitauti ja osteomalasia, joita aiheuttavat pääosin kalsiumin ja fosfaatin riittämätön imeytyminen. Riisitauti ja osteomalasia voivat kehittyä myös silloin kun henkilö sairastaa riittämättömän D-vitamiinin saannin lisäksi tiettyjä sairauksia, jotka vähentävät D-vitamiinin imeytymistä ja sen aineenvaihduntaa [1].
Epäriittävä D-vitamiinin taso ja korkeampaa syöpätauteihin sairastumisen riskiä on tutkittu paljon. Tulokset ovat erilaisia, mutta viittaavat siihen, että D-vitamiinin epäriittävän tason tapauksessa esiintyy enemmän syöpätauteja [5].
On havaittu, että ihmiset, jotka sairastavat melanoomaa, kärsivät myös alhaisesta D-vitamiini tasosta. Naisilla, jotka sairastivat rintasyöpää, oli kasvainten koko isompi ja tauti vakavampi verrattuna niihin naisiin, joilla D-vitamiinin taso oli riittävä. On myös havaittu, että miehillä, jotka kärsivät eturauhassyövästä ja alhaisesta D-vitamiinitasosta, oli korkeammat tulehdusarvot. Alhainen D-vitamiinitaso liittyy kohonneeseen riskiin sairastaa keuhko- ja haimasyöpää. Nämä ovat vain muutama esimerkki, joita on havaittu tutkimuksissa.
D-vitamiini voi välillisesti ehkäistä syöpää. Tapauksissa, jossa Helicobakter pylorin (esiintyy paljon myös Suomessa) hoito epäonnistui, ihmisillä alhaisempi D-vitamiinitaso verrattuna niihin, joilla hoito onnistui. Helicobakter pylori liittyy mahasyöpään [5].
Miksi D-vitamiinin alhainen taso kehittyy?
D-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini. Kaikilla rasvaliukoisilla vitamiineilla on elimistössä varastot. D-vitamiinivarastot löytyvät plasmasta, rasva- ja lihaskudoksesta [1]. Varastot riittävät vain tietyksi ajaksi ja ennemmin tai myöhemmin riittämättömän D-vitamiinin saannin takia taso alkaa laskea.
D-vitamiinisynteesi vähentyy ainoastaan 25 %:iin henkilön täydettyä 70 vuotta. Eli mahdollisesti vanhemmat ihmiset eivät saa riittävästi D-vitamiinia auringosta. Vaatetus ja tumma ihopigmentti vähentävät myös D-vitamiinisynteesiä [1].
Tiesitkö että…
jo SPF 8 aurinkovoiteen käyttö estää D-vitamiinin luonnollisen muodostumisen? Muista viettää aikaa auringossa myös ilman aurinkorasvaa. D-vitamiinia voi muodostaa jopa 250 mikrogrammaa parikymmenen minuutin aikana auringossa. D-vitamiinisynteesin paras aika on kesällä kello 10-14 välillä [1].
D-vitamiinia kerääntyy erilaisten kudosten rasvapisaroihin. Ylipainoisilla ihmisillä on enemmän rasvakudosta, joten heillä D-vitamiinin hyväksikäyttö voi vähentyä jopa 50%:iin [1].
Epäriittävä D-vitamiinin taso kehittyy erilaisista syistä. Suomessa yleinen syy on auringonvalon puute, joten D-vitamiinivalmisteiden käyttö suositellaan vähintään syyskuusta toukokuuhun. D-vitamiinin epäriittävä taso voi myös kehittyä vajaaravitsemuksen tai aineenvaihdunnan häiriöiden takia.
Jos työskentelet kesälläkin sisätiloissa ja et vietä riittävästi aikaa auringossa, D-vitamiinin ravintolisiä suositellaan käytettäväksi myös kesän aikana.
Suomessa suositellaan vauvoille 2-ikäviikosta alkaen 10 mikrogrammaa D-vitamiinia päivässä. Rintamaito sisältää molempia, D2- ja D3-vitamiinia, mutta hyvin rajoitetun määrän. Ternimaito sisältää vähemmän D-vitamiinia kuin kypsä maito. On havaittu, että naisilla, jotka käyttivät D-vitamiinivalmisteita, oli rintamaidossa enemmän D-vitamiinia verrattuna naisiin, jotka eivät käyttäneet D-vitamiinia. Rintamaidossa oleva D-vitamiinin määrä ei ole riittävä vauvan päivittäisen tarpeen tyydyttämiseksi [4].
Nôgelin valikoimassa on kolme erilaista D-vitamiinin ravintolisää: 440 KY (IU) vauvoille ja pikkulapsille, 1200 KY (IU) ja 4000 KY (IU) aikuisille ja perheen isoimmille lapsille. Kaikki D-vitamiinivalmisteet löydät meidän verkkokaupastamme, apteekeista ja muilta luotettavilta yhteistyökumppaneilta Suomessa. Minkälainen D-vitamiinivalmiste sopii sinulle – tämä riippuu sinun elimistön D-vitamiinitasostasi. Lue lisää D-vitamiinin optimaalisesti tasosta TÄSTÄ.
Lähteet:
[1] A.Aro, M.Mutanen, M.Uusitupa. Ravitsemustiede, 4.-7.volyymi, 2017.
[2] K.Maasalu. Luu struktuuri ja mineraliseerumist mõjutavate ravimite kasutamine Eestis. Ravimiamet. Eesti ravimistatistika 2006-2010, lk 56-61.
[3] M.Grünthal-Drell. Insult, infarkt ja hüpertoonia. Inimeseõpetus/Terviseõpetus/Töötervishoid/Esmaabi. Tallinna Ülikool.
[4] S.Streym et al. Vitamin D Content in Human Breast Milk: A 9-mo Follow-Up Study. American Journal of Clinical Nutrition.103(1),107-14.Jan 2016.
[5] M.Rita et al. Influence of vitamin D on cancer risk and treatment: Why the variability? Trends Cancer Res. 2018; 13: 43–53.
