EnglishRaudanpuutetta esiintyy paljon alle 3-vuotiaiden lapsilla ja yleisimmät raudanpuutteen syyt ovat suurentunut raudan tarve, vähäinen raudan saanti ruuasta ja lehmänmaitotuotteiden runsas käyttö, erityisesti ruuan kanssa lehmänmaidon juominen. Ravitsemusterapeutti ja Viron Ravitsemusterapian yhdistyksen hallituksen jäsen Triin Muiste muistuttaa, että maito on ruoka, ei juoma. Monet vanhemmat tarjoavat lapsilleensa ruokajuomaksi maitoa ja käyttävät itsekin ruuan kanssa lehmänmaitotuotteita – tärkein juoma on vesi ja lapsia on hyvä totutella juomaan vettä jo pienestä pitäen.
Maitoanemiaksi voi sanoa raudanpuuteanemiaa, joka johtuu runsaasta lehmänmaitotuotteiden käytöstä.
MIKSI LEHMÄNMAITOTUOTTEIDEN KÄYTTÖ ALTISTAA RAUDANPUUTTEELLE?
Maito ja siitä valmistetut tuotteet sisältävät runsaan kalsiumin lisäksi kaseiini-nimistä valkuaista. Sekä kalsium että kaseiini vähentävät raudan imeytymistä. Lehmänmaidossa esiintyy pääosin β-kaseiineja ja αs-kaseiineja. Kliinisissä tutkimuksissa on havaittu, että kaseiinifosfopeptidit (peptidit, jotka muodustuvat ruuansulatuksen prosessissa kaseiineista), β-kaseiineista edistävät raudan imeytymistä ja nostavat raudan biosaatavuutta, mutta kaseiinifosfopeptidit αs-kaseiineista vähentävät raudan imeytymistä. Ihmisen rintamaito sisältää juuri β-kaseiineja ja ei lainkaan αs-kaseiineja, joten rauta imeytyy rintamaidosta 7–10 kertaa paremmin verrattuna lehmänmaitoon [2].
Fosfoseriinin (monien valkuaisten ainesosa) jäännökset kaseiini-valkuaisessa sitovat vahvasti rautaa. Ihmisellä lehmänmaidon kaseiini vähentää raudan imeytymistä, koska rauta on vahvasti sidottu kaseiini-valkuaiseen. Kaseiinin ja raudan sitomista voi jonkin verran vähentää valkuaisten hydrolyysi [2].
Kalsiumin kulutuksesta ja raudan imeytymisestä löytyy paljon erilaisia tutkimuksia ja mielipiteitä. Pääosin on havaittu, että pidemmässä aikavälissä kalsium ei vähennä huomattavasti raudan imeytymistä. Erilaisia tuloksia on havaittu kalsiumin isompien kertaannosten käytössä raudan kanssa lyhyemmän aikavälin aikana.
Kalsium estää raudan imeytymisen lyhyen aikavälin aikana kun kalsiumia saadaan isompia annoksia yhdessä raudan kanssa. Ruuan kanssa suosi vettä tai mehua ja vältä lehmänmaitotuotteita, jotta saisit ruuan sisältämästä raudasta eniten hyötyä [3]. On myös yleistä tietoa, että rautapreparaatteja ei kannata käyttää lehmänmaitotuotteiden kanssa. Jotta rauta voisi mahdollisimman hyvin imeytyä, lehmänmaitotuotteita ja kalsiumin ravintolisiä olisi hyvä välttää ainakin tunti ennen raudan ja rautapitoisen aterian syömistä ja tunti sen jälkeenkin.
Rauta imeytyy paremmin rintamaidosta, 50–70% vs 5–10% korvikemaidosta. Vauvojen korvikemaidot sisältävät moninkertaisen määrän rautaa verrattuna rintamaitoon sen huonomman imeytymisen takia [4]. Rintamaito sisältää kalsiumia noin 30 mg per 100 ml, lehmänmaito noin 125 mg per 100 ml – ero on 4-kertainen. Sen lisäksi lehmänmaito sisältää tiettyä kaseiinia, joka puuttuu rintamaidossa, joka selittää myös huonomman raudan imeytymisen lehmänmaidosta verrattuna ihmisen rintamaitoon.
Lehmänmaito ja siitä valmistetut tuotteet voivat myös vahingoitta suolen limakalvoja. Ravintoaineet, kivennäisaineet ja vitamiinit imeytyvät huonommin vahingoittuneen limakalvon läpi. Suolen limakalvo palautuu jos häiritsevä tekijä eliminoidaan tai vähennetään huomattavasti (esim suolen limakalvo palautuu keliakian tapauksessa kun ihminen välttää kokonaan gluteenia) [5]. Alle 1-vuotiaile lapsille ei suositella lehmänmaitotuotteita raudanpuutteen riskin vähentämiseksi, koska on havaittu, että jopa 40%:llä terveillä vauvoilla esiintyy piilevä suoliston verenvuoto lehmämaitotuotteita käyttämällä [6].
Lähteet:
[1] A.Aro, M.Mutanen, M.Uusitupa. Ravitsemustiede, 4.-7.köide, 2017.[2] Kibangou, I., Bouhallab, S., Henry, G. et al. Milk Proteins and Iron Absorption: Contrasting Effects of Different Caseinophosphopeptides. Pediatr Res 58, 731–734 (2005).[3] Dawson-Hughes, B & Seligson, F.H. & Hughes, Virginia. (1986). Effects of calcium carbonate and hydroxyapatite on zinc and iron retention in postmenopausal women. The American journal of clinical nutrition. 44. 83-8. 10.1093/ajcn/44.1.83.[4] Tampereen Ammattikorkeakoulu. 2020.[5] Lapsen Raudanpuuteanemia. Potilan Lääkärilehti. 31.1.2020 5/2020 vsk 75 s. 254 – 257[6] E. Ziegler. Consumption of cow’s milk as a cause of iron deficiency in infants and toddlers. Nutrition Reviews, Volume 69, Issue suppl_1, 1 November 2011, Pages S37–S42.
