Raudanpuuteanemiasta puhutaan paljon ja se on ilmeisesti monille tuttu. Piilevästä raudanpuutteesta puhutaan paljon vähemmän. Miten nämä kaksi raudanpuutteen muotoa eroavat toisistaan?

Raudanpuuteanemialla tarkoitetaan tilannetta, jossa hemoglobiinin ja usein myös hematokriitin ja punasoluindeksien arvot ovat alhaiset. Piilevän raudanpuutteen tapauksessa perusverenkuva on vielä viitearvojen sisällä (usein arvot ovat kuitenkin huonontuneet), mutta varastoraudan eli ferritiinin taso on alhainen.

Kuinka tyhjät rautavarastot ovat riittävän tyhjät diagnoosin saamiseksi?

Kansainvälisissä tutkimuksissa ja myös Suomessa piilevän raudanpuutteen diagnoosiksi käytetään ferritiinin arvoa alle 30 [1] [2]. Valitettavan usein seurataan vain laboratorioiden viitearvoja, joissa esimerkiksi aikuisen naisen ferritiinin viitearvojen alaraja on vain 10 [3]. Siinä tapauksessa jäävät huomiotta raudanpuutteelle ominaisten oireiden kanssa ihmiset, jotka kärsivät piilevästä raudanpuutteesta, puhumattakaan niistä ihmisistä, joilla ei ole oireita.

Onko piilevän raudanpuutteen tapauksessa aina oireet?

Kaikki riippuu ihmisestä – me kaikki siedämme raudanpuutetta eri tavalla. On ihmisiä, joilla esiintyy oireita ferritiinin laskiessa alle 30 ja jopa ferritiinin ollessa yli 30, mutta on myös ihmisiä, joiden rautavarastot ovat täysin tyhjät ja alhainen ferritiini on vain satunnainen löydös. Se tekeekin piilevästä raudanpuutteesta hyvin salakavalan – ilman ferritiinin mittausta ei ole mahdollista arvioida ihmisen varastoraudan tilaa. Ferritiinin testi on raudanpuutteen diagnosoinnissa yksi tärkeimpiä testejä [3].

Vuonna 2018 tehdyssä tutkimuksessa, jossa verrattiin eri ikäisten lasten hematologisia arvoja, analysoitiin ferritiinin viitearvojen alarajaa. Tutkimuksessa selvisi, että lasten hematologisissa arvoissa ei esiintynyt enää muutoksia parempaan suuntaan eli hematologiset arvot muuttuivat vakaaksi. Kyseisen tutkimuksen perusteella suositeltiin lasten raudanpuutteen diagnosoinnissa ottaa huomioon seuraavat ferritiinin viitearvojen alarajat:

4-kk – 13-v lapset 26 μg/l ja 13–19-v (m.l.) 39 μg/l.

Onko piilevä raudanpuute haitallista? Mitä tapahtuu elimistössä piilevän raudanpuutteen aikana?

• kansainvälisessä kirjallisuudessa on havaittu, että aivot tyhjenevät raudasta kun ferritiinin arvo laskee alle 35 μg/l -> haitallinen neurologinen vaikutus, aivojen kehityshäiriöt [4]
• lapsilla, joilla on alhainen varastoraudan taso, esiintyy useimmin oppivaikeuksia ja keskittymishäiriöitä, kognitiivisen ja motorisen kehitykset häiriöt [6]
• sekä aikuisilla että lapsilla esiintyy fyysisen suorituskyvyn ja työkyvyn laskua [6]

Myös Dr Vendt ja dr Grünberg toivat virolaisessa tutkimuksessa esiin, että piilevän raudanpuutteen aikana esiintyy aivoissa, veressä ja myös lihaksissa fysiologisen työn häiriöitä [5]. Jos piilevä raudanpuute on jo kehittynyt ja raudanpuutetta ei hoidetta, aivoissa voi kehittyä tai on jo kehittynyt peruuttamattomia neurologisia haittoja käyttäytymisvajeen muodossa, mitä ei ole enää mahdollista kääntää takaisin edes rautahoidolla [4]. Tämän takia piilevä raudanpuute on erittäin haitallista vauvoille ja lapsille, joiden aivot vasta kehittyvät. Rautahoito on oikein diagnosoidun raudanpuutteen tapauksessa tarpeellinen, mutta sitä tärkeämpi on piilevän raudanpuutteen ehkäisy, jotta voisimme välttää peruuttamattomia haittoja meidän lasten kehitykselle ja ehkäistä raudanpuuteanemiaa. Kriittisin aika vauvojen ja pikkulasten tapauksessa on ensimmäiset 1000 päivää kun aivojen kehitys on hyvin nopea [4].

Ketkä ovat piilevän raudanpuutteen riskiryhmässä?

• kasvavat lapset, pääosin 6-24 kk: suurentunut raudan tarve kasvuvaiheen aikana on yksi raudanpuutteen riskitekijöitä. Ruuasta saatava rauta ei riitä täysin kattamaan elimistön raudan tarvetta. Lue lisää pikkulasten raudanpuutteesta TÄSSÄ.
• alle 3 kg painavat vastasyntyneet ja keskosina syntyneet vauvat -> alhaiset rautavarastot jo syntyessä
• hedelmällisessä iässä olevat naiset: rauta poistuu elimistöstä pääosin veren kautta. Tavallisten kuukautisten aikana naiset menettävät vertaa noin 25-45 ml, kuukautisvuodon yläraja on noin 80 ml. Yli 80 ml kuukautisvuotoa sanotaan runsaiksi kuukautisiksi [7]. 1 ml verta = 0,5 mg rautaa eli elimistö menettää 30 ml verenvuodon aikana noin 15 mg rautaa. Sitä varten pitäisi syödä 3-4 viikon aikana (ennen kun kuukautiset taas alkavat) 1,5 kg punaista lihaa ja tässä on otettu huomioon vain 30 ml suuruinen verenvuoto. Useat naiset menettävät kuukautisten aikana paljon enemmän verta. Usein ruuasta saatava raudan määrä ei ole raudanpuutteen syy, vaan negatiivinen raudan tasapaino kuukautisvuodon takia. Raudanpuutetta ei ole mahdollista hoitaa ruuasta saatavalla raudalla! Lue lisää kuukautisista ja raudasta TÄSSÄ.
• raskaana olevat: suurentunut raudan tarve raskauden aikana on myös yksi raudanpuutteen riskitekijöitä. Ruuasta saatava rauta ei riitä kattamaan elimistön raudan tarvetta. Maailman Terveysjärjestö (WHO) suosittelee 30-60 mg rautaa päivässä raskauden alusta synnytykseen asti [8]. Lue lisää raskaudesta ja raudasta TÄSTÄ.
• iäkkäät: yksipuolinen ruokavalio ja krooniset sairaudet ovat raudanpuutteen riskitekijöitä. Kroonisten ja tulehduksellisten sairauksien tapauksessa raudan imeytyminen on heikentynyt. Se johtuu raudan aineenvaihdunnassa osallistuvan hepsidiini-nimisestä hormonista, mistä kirjoitimme TÄSSÄ. Iäkkäät kärsivät usein myös suolensisäisestä verenvuodosta.
• vegaanit ja kasvissyöjät: he ovat riskiryhmässä tilanteissa, joissa ruokavalio on liian yksipuolista ja eläinperäistä rautaa ei ole korvattu hyvillä kasvisperäisillä raudan lähteillä, esim. täysjyvätuotteet, palkokasvit, pähkinät, siemenet, kuivatut hedelmät, tattari. Hemi-raudan imeytyminen on noin 25% ja ei-hemi-raudan noin 10%, mutta usein kasvisruoka sisältää enemmän alkuainerautaa per 100 g. Kasvisperäinen ruoka sisältää myös C-vitamiinia, joka tehostaa raudan imeytymistä. Ei kannata aliarvioida ei-hemi-raudan osaa terveellisessä ruokavaliossa [9]. Kasvisperäisestä ja eläinperäisestä raudasta kirjoitimme TÄSSÄ.
• runsaasti lehmänmaitotuotteita käyttävät henkilöt: Lehmänmaito ja siitä valmistetut tuotteet sisältävät runsaan kalsiumin lisäksi myös kaseiini-nimistä valkuaista. Sekä kalsium että kaseiini vähentävät raudan imeytymistä. Kirjoitimme maitoanemiasta TÄSSÄ.

Lähteet:

[1] F. Ebeling et al. Raudanpuute ilman anemiaa – miten ferritiiniarvoa tulkitaan? Lääkärilehti 8/2019.
[2] Goodnough LT, Nemet E. Iron deficiency and related disorders. Kirjassa: Greer JP, Arber DA, Glader BE, List AF, Means RT, Rodgers GM, toim. Wintrobe’s Clinical Hematology, 14. painos. Wolters Kluwer Health 2018;615–43.[3] Synlab Eesti. Ferritiini.[4] Cusick SE, Georgieff MK, Rao R. Approaches for Reducing the Risk of Early-Life Iron Deficiency-Induced Brain Dysfunction in Children. Nutrients. 2018;10(2):227. Published 2018 Feb 17.[5] N. Vendt ja H. Grünberg. Kuidas diagnoosida ja ennetada rauapuudust imikutel? Eesti Arst 2009. 88(7−8):481−484.[6] Arcanjo FP, Arcanjo CP, Santos PR. Schoolchildren with Learning Difficulties Have Low Iron Status and High Anemia Prevalence. J Nutr Metab. 2016;2016:7357136.[7] Günekoloog Ivi Saar – Valvekliinik.[8] WHO. Daily iron and folic acid supplementation during pregnancy.[9] ] A. Aro, M. Mutanen, M. Uusitupa. Ravitsemustiede, 4.–7.volyymi, 2017.