EnglishB12-vitamiini on vesiliukoinen vitamiini, jonka imeytyminen eroaa paljon muista vesiliukoisista vitamiineista (B-ryhmän vitamiineista ja C-vitamiinista). B12-vitamiini osallistuu aminohappojen normaaliin aineenvaihduntaan, yhdessä folaatin kanssa veren punasolujen muodostumiseen ja hermokudoksen normaaliin työhön.
Viimeisten vuosien aikana B12-vitamiini on saanut paljon huomiota juuri imeväisikäisten ja pikkulasten uniongelmien takia – miksi B12-vitamiinin alhainen taso aiheuttaa usein uniongelmia ja mikä taso on riittävä? Miksi imeväisikäisillä ja pikkulapsilla kehittyy riittämätön B12-vitamiinin taso?
Uni ja B12-vitamiini
Monilla imeväisikäisillä ja pikkulapsilla uni on rauhatonta, nukahtaminen ja unessa pysyminen on vaikeaa. Toistuvat yöheräilyt häiritsevät sekä lapsen että aikuisen unta. Myös ruokahalu voi olla joskus huonompi.
Miksi B12-vitamiini tehoaa usein uniongelmiin? Yksi syy siihen on B12-vitamiinin suora vaikutus melatoniinin eli unihormonin muodostumiseen [1]. Tiedämme, että melatoniinilla on tärkeä rooli sekä nukahtamisessa että unessa pysymisessä. Vanhukset, joiden unohormonin muodostuminen vähenee iän myötä, käyttävät usein melatoniinia. Ehkäpä Sinullakin on tuttuja mummoja tai vaareja, jotka heräävät öisin, käyvät vessassa, uni ei vain tule. Tämä liittyy juuri melatoniiniin, mitä käytetään silloin ravintolisänä.
Lapsilla melatoniinia ei käytetä. Hyvin monet imeväisikäiset ja pikkulapset ovat saaneet apua B12-vitamiinista – tuloksia voi nähdä jo muutamassa viikossa. Yhä useammin kuulemme myös asiakkailta, että lääkärit ovat suositelleet B12-vitamiinia vastaanotolla. Ennen B12-vitamiinin käyttöä olisi kuitenkin hyvä tarkistaa B12-vitamiinin taso, koska aina tämä ei olekaan uniongelmien syynä ja taso voi olla hyvinkin korkea.
Asiasta on julkaistu erilaisia kliinisiä tutkimuksia. Osassa näistä tutkimuksista ei havaittu B12-vitamiinin edistävän unen laatua. On kuitenkin tärkeätä huomioida, että kyseisissä tutkimuksissa on usein mukana henkilöitä, joilla ei ole todettu varsinaista B12-vitamiinin riittämätöntä tasoa, mutta B12-vitamiinia on muuten testattu uniongelmiin. Imeväisikäisillä B12-vitamiinin taso on kuitenkin usein liian alhainen ja juuri silloin (kun vitamiinia ei ole tarpeeksi) on B12-vitamiinilisä näyttänyt hyviä tuloksia.
Ennen B12-vitamiinin käyttöä olisi hyvä tarkistaa B12-vitamiinin taso. Kun B12-vitamiinin taso on liian alhainen, annos on 5 kertaa isompi verrattuna profylaktiseen käyttöön, 500 mcg vuorokaudessa verrattuna 100 mcg annokseen. Tavallinen hoito kestää kuukauden.
B12-vitamiinitason tarkistaminen pitäisi kuulua myös odotusaikaisiin testeihin, kuten perusverenkuva, ferritiini ja tarvittaessa kilpirauhasarvot.
B12-vitamiinin pitoisuus rintamaidossa riippuu imettävästä äidistä – minkälainen on B12-vitamiinin taso ollut raskauden ja imetyksen aikana. B12-vitamiinin taso voi olla vielä viitearvojen sisällä, mutta matalahko. Tällöin pitäisi ottaa huomioon, että B12-vitamiinin määrä kudoksissa loppuu aikaisemmin kuin veressä, joten B12-vitamiinin analyysi ei täysin kuvaa B12-vitamiinin tasoa elimistössä. Riittämätöntä B12-vitamiinin tasoa esiintyy vielä viitearvojen sisällä olevilla arvoilla [2]. Tulokset alle viitearvon alarajan viittavat selkeästi siihen, että vitamiinia ei ole tarpeeksi. Lähellä viitearvojen alarajaa olevat tulokset, mutta vielä viitearvojen sisällä, aikuisilla <250 pmol/L (viitearvo 138–652 pmol/l, Synlab Viro) ovat usein epäselviä ja sen takia tarvitaan aktiivisen B12-vitamiinin eli holotranskobalamiinin mittaus [3]. Holotranskobalamiinin viitearvo Synlabissa (ja muissakin laboratorioissa) on >35 pmol/l, mutta Helsingin Yliopistollinen Sairaala (HUS) tuo selkeästi esiin, että suositeltava alaraja olisi hyvä olla 70 pmol/l. Holotranskobalamiinin arvot alle 70 pmol/l voivat olla vielä epäselviä. Silloin voi käyttää lisätutkimuksina homokysteiinin tai spesifisemman, metyylimalonaatin arvon mittausta, joka lääkärityössä ei ole niin tavallinen.
Suomalainen tunnettu sisätautien erikoislääkäri Esa Soppi, joka on kirjoittanut hyvin paljon myös raudanpuutteesta, on omassa kirjassa ”Rauta on kova aine” tuonut esiin, että holotranskobalamiinin optimaaliseksi tasoksi pidetään jopa arvoa yli 100. Yleensä käytetään B12-vitamiinin kokonaismittausta, joka sisältää sekä aktiivisen että inaktiivisen muodon – se ei ole diagnosoinnissa kuitenkaan paras analyysi. Jos aktiivisen B12-vitamiinin, holotranskobalamiinin, taso on jo alle 20 pmol/l, viittaa tulos vahvasti riittämättömään B12-vitamiinin tasoon. Holotranskobalamiini on selvittelyssä luotettavampi mittaus, mutta terveydenhuollossa tulee peliin sen mittauksen kalliimpi hinta. Hyvin monet lääkärit kuitenkin käyttävät juuri aktiivisen muodon eli holotranskobalamiinin analyysia.
B12-vitamiinin tason selvittely ennen mahdollisten oireiden ilmeentymistä on tärkeää. Virossa on käytössä perusverenkuvan tutkimus 9-kk iässä, jonka yhteydessä tarkistetaan usein ferritiini, B12-vitamiini ja D-vitamiini. Valitettavasti tämä ei ole käytäntö Suomen neuvoloissa ja sen takia myös alhaiset B12-vitamiinin tasot imeväisikäisillä ja pikkulapsilla eivät saa huomiota.
Kun B12-vitamiinia ei ole tarpeeksi, metyylimalonaatin pitoisuus virtsassa suurenee, rasvahappojen synteesi häiriintyy ja epänormaalit rasvahapot yhdistettynä hermosolujen rasvoihin aiheuttavat demyelinisaation ja hermovaurioita. Metyylimalonaatin kertyminen elimistöön voi aiheuttaa myös hemoglobiinitason alentumista ja epänormaalisti isoja punasoluja [2].
Mistä voi johtua riittämätön B12-vitamiinin taso imeväisikäisillä ja pikkulapsilla?
B12-vitamiinin riittämätöntä tasoa esiintyy paljon enemmän kuin luullaan. Vuonna 2018 Tarton Yliopiston Klinikan tehdyssä tutkimuksessa sanottiin, että B12-vitamiinin alhainen taso tulee hyvin esiin vastasyntyneiden seulontatutkimuksissa. Tarton Yliopiston tekemässä tutkimuksessa todetaan, että Virossa (tutkimuksen) kolmen vuoden aikana löydettiin 14 vastasyntynyttä, joilla todettiin synnynnäinen B12-vitamiinin riittämätön taso. Tämä nostaa esiintyvyyttä Virossa 33,8/100 000, joka on huomattavasti enemmän kuin aikaisemmin luultiin [1]. Näiden vastasyntyneiden joukossa ei ole kuitenkaan niitä vastasyntyneitä, joiden B12-vitamiinin taso on ollut syntyessä vielä riittävä, mutta riittämätön taso on kehittynyt ensimmäisen vuoden aikana.
Tutkimuksissa on havaittu, että napanuoran B12-vitamiinin pitoisuus liittyy äidin raskaudenaikaiseen veren B12-vitamiinin pitoisuuteen. Riittävä B12-vitamiinin saanti raskauden aikana vähentää B12-vitamiinin ongelmia imeväisikäisillä ja pikkulapsilla ja on sekä äidin että lapsen kannalta hyvin tärkeätä.
Rintamaitovauvoilla tavallisin alhaisen B12-vitamiinin tason syy on rintamaidon alhainen B12-vitamiinin pitoisuus. Sikiö saa B12-vitamiinin varastot äidiltä, joten B12-vitamiinilla on raskauden aikana tärkeä rooli.
B12-vitamiinia saamme eläinperäisestä ruuasta ja B12-vitamiinilla täydennetyistä elintarvikkeista kuten kalsiumilla ja vitamiineilla täydennetystä kaurajuomasta, jogurtista ym. Eläinperäisen ruuan osuus ensimmäisen ikävuoden aikana on pieni. Lapset voivat olla myös huonoja syömään, joten B12-vitamiinin saanti ruuasta voi olla riittämätön. Harvemmin on lapsilla B12-vitamiinin alhaisen tason syynä imeytymishäiriöt.
Mikä aiheuttaa rintamaidon alhaista B12-vitamiinin pitoisuutta?
Terveydestä kiinnostavat ihmiset vähentävät eläinperäisen ruuan osuutta, jonka seurauksena vähenevät myös B12-vitamiinin saatavat määrät. Äidillä voi esiintyä myös (ilman oireita) atrofista gastriittia, joka saattaa aiheuttaa B12-vitamiinin ja myös monien muiden vitamiinien ja kivennäisaineiden imeytymishäiriöitä. Sen yksi aiheuttajista on Helicobacter pylori, jota esiintyy paljon myös Suomessa. Tietyt lääkeaineet kuten mahan happamuutta vähentävät lääkeaineet, metformiini, metotreksaatti, fenytoiini, mutta myös tärkeän glykoproteiinin, sisäisen tekijän puute, atrofinen gastriitti, Helicobacter pylori infektio, krooninen stressi, alkoholi, tupakointi, syömishäiriöt ja tietyt suolistoloiset voivat aiheuttaa B12-vitamiinin kanssa ongelmia. Lista ei ole varmasti lopullinen.
B12-vitamiinin profylaktinen käyttö ongelmien ehkäisemiseksi
Jotkut tietelijät ovat sitä mieltä, että raskaudenaikainen B12-vitamiinin käyttö on vahvempi osoitus imeväisikäisen B12-vitamiinin varastoista kuin äidin B12-vitamiinin taso [7].
B12-vitamiini on turvallinen vitamiini, jolta puuttuu suurin vuorokausiannos. Profylaktiseen käyttöön sopii raskauden aikana 100-200 mcg vuorokaudessa tai 500 mcg 2-3 kertaa viikossa. Imeväisikäisille, taaperoille, imettäville äideille suositeltava B12-vitamiinin muoto on puhdas metyylikobalamiini, mitä käytetään eniten myös kliinisissa tutkimuksissa. Myös Virossa käytetään nykyään B12-vitamiinin hoidossa sekä vauvoilla että aikuisilla metyylikobalamiinia eikä injektioita varsinaisesti enää terveillä ihmisillä käytetä. On huomattu, että suun kautta otettava metyylikobalamiinin muodossa B12-vitamiini säilyttää paremmin myös B12-vitamiinin tasoa.
Imeväisikäisille profylaktinen annos on 100 mcg vuorokaudessa. Ennen B12-vitamiinin käyttö on kuitenkin viisasta tarkistaa taso – profylaktinen annos ei ole riittävä jos taso on laskenut jo liian alhaalle.
Lähteet:
[1] Ikeda M, Asai M, Moriya T, Sagara M, Inoué S, Shibata S. Methylcobalamin amplifies melatonin-induced circadian phase shifts by facilitation of melatonin synthesis in the rat pineal gland. Brain Res. 1998 Jun 8;795(1-2):98-104.
[2] Reinson K, Künnapas K, Kriisa A, Vals MA, Muru K, Õunap K. High incidence of low vitamin B12 levels in Estonian newborns. Mol Genet Metab Rep. 2018;15:1-5. Published 2018 Jan 11.
[3] HUS. Test S -B12-TC2 päivitetty 19.10.2020 / TS.
[4] L. Aru ja K.Reimand. B12-vitamiini (S, P – Vit B12), holotranskobalamiini (S-HoloTC). Tarton Yliopiston Klinikka. Kliinisen kemian ja laboratorion hematologian osasto.
[5] Esa Soppi. Rauta on kova aine. B12-vitamiini. 2020;47-48..
[6] Behere RV, Deshmukh AS, Otiv S, Gupte MD, Yajnik CS. Maternal Vitamin B12 Status During Pregnancy and Its Association With Outcomes of Pregnancy and Health of the Offspring: A Systematic Review and Implications for Policy in India. Front Endocrinol (Lausanne). 2021 Apr 12;12:619176.
[7] Behere RV, Deshmukh AS, Otiv S, Gupte MD, Yajnik CS. Maternal Vitamin B12 Status During Pregnancy and Its Association With Outcomes of Pregnancy and Health of the Offspring: A Systematic Review and Implications for Policy in India. Front Endocrinol (Lausanne). 2021 Apr 12;12:619176.
