EnglishAivan kuten aikuisilla myös lapsilla tyhjät rautavarastot ovat yksi yleisimmistä kivennäisaineisiin liittyvistä ongelmista. On arvioitu, että jopa 25% lapsista kärsii tyhjistä rautavarastoista[1]. Miksi rauta on tärkeä?
Lapset tarvitsevat rautaa psykomotoriseen kehitykseen, kognitiivisiin tehtäviin ja kasvuun [6] [7]. Tutkimuksissa on löydetty, että alhainen hemoglobiini ja tyhjät rautavarastot nostavat riskiä sairastua hengitysteiden infektioihin [5].
Rautavarastot tyhjenevät ja hemoglobiini laskee yleensä toisen ikävuoden aikana. Ensin tyhjenevät lapsen rautavarastot (alhainen ferritiini). Kun rautavarastot ovat tyhjentyneet, voi myös hemoglobiini alkaa laskea (verikokeissa alhainen ferritiini ja hemoglobiinitaso, lisäksi alhainen hematokriitti ja punasoluindeksit) [2] [3].
Riittämätöntä varastoraudan tasoa esiintyy paljon alle 3-vuotiaiden lapsilla ja yleisimmät syyt ovat suurentunut raudan tarve, vähäinen raudan saanti ruuasta ja lehmänmaitotuotteiden runsas käyttö, erityisesti ruuan kanssa lehmänmaidon (runsasti kalsiumia) juominen. Ravitsemusterapeutti ja Viron Ravitsemusterapian yhdistyksen hallituksen jäsen Triin Muiste muistuttaa, että maito on ruoka, ei juoma. Monet vanhemmat tarjoavat lapsilleensa ruokajuomaksi maitoa – tärkein juoma on vesi ja lapsia on hyvä totutella juomaan vettä jo pienestä pitäen. Alhaisen rautatason muita syitä ovat muun muassa raudan imeytymishäiriöt.
Vuonna 2007 Virossa 9-12-kk vauvojen tieteellisessä tutkimuksessa havaittiin, että 14% vauvoista kärsi alhaisesta varastoraudan tasosta ja 9% myös alhaisesta hemoglobiinista. Tutkimuksessa havaittiin, että vähäisten rautavarastojen yksi riskitekijöistä oli alhainen syntymäpaino – alle 3 kg [4].
KÄRSIIKÖ LAPSESI RIITTÄMÄTÖSTÄ RAUTATASOSTA?
Oireita on erilaisia:
- väsymys, heikko olo, fyysisen kestävyyden lasku, sydämentykytys
- ärtyisyys, huomiohäiriöt
- sivuääni korvissa
- sydämen vajaatoiminnan puhkeaminen tai edistyminen
- kalpeus, hauraat kynnet ja hiukset, halkeamat suupielissä, kivulias kieli, ruokahaluttomuus ja oudot ruokahalut (liitu, sementti, jää) [1]
Vauvojen ja pikkulasten tapauksessa voi alhaiset rautatasot aiheuttaa myös unihäiriöitä.
MITEN DIAGNOSOIDAAN?
Tyhjät rautavarastot ja alhainen hemoglobiini diagnosoidaan verikokeen avulla. Verikokeissa ilmenee seuraavia muutoksia:
- alhainen ferritiini (elimistön rautavarastot)
- kohonneet transferriinin liukenevat reseptorit (ei välttämättä)
Jo alhaisen hemoglobiinin tapauksessa verikokeissa ilmenee seuraavia muutoksia:
- alhainen hemoglobiini ja hematokriitti
- punasolujen määrä voi olla normaali tai alhainen
- punasoluindeksit (MCV, MHC, MCHC) ovat normaalia alhaisemmat
MIKSI VARASTORAUTAA EI OLE TARPEEKSI?
Jos lapsesi kärsii jatkuvasti tyhjistä rautavarastoista, on tärkeä selvittää syy. Tässä muutama syy:
- raudan imeytymishäiriöstä, joka voi vaatia jatkotutkimuksia – ei ole lapsilla kuitenkaan kovin yleisiä [1]
- vauvojen ja pikkulasten tapauksissa syitä ovat yleensä suurentunut raudan tarve ja vähäinen raudan saanti ruuasta (vauvat ja pikkulapset syövät usein pienempiä annoksia ja moni pikkulapsi ei ole kovin halukas syöjä) – raudanpuute on usein myös seuraus äidin raskaudenaikaiseen raudanpuutteeseen
MITÄ PITÄISI TEHDÄ?
Varastoraudan täyttämiseen ja tarvittaessa myös hemoglobiinin normalisoitumiseen tarvitaan rautavalmisteita. On myös tärkeä selvittää syy vaikka pikkulapsilla yleensä syy on riittämätön raudan saanti ja suurentuneet raudan tarve. Hemoglobiini normalisoituu yleensä jo 4‒8 viikon aikana. Koska rautavarastot täyttyvät hitaasti, rautaa täytyy annostella vielä kuukausia, joskus jopa vuoden. Rautabisglysinaatin muodossa olemme kuitenkin huomanneet, että lapset saa usein ferritiinit tarpeeksi korekalle jo 3 kk jälkeen.
Kaikki me vanhemmat haluamme lapsillemme vain parasta ja välttää erilaisia lisäaineita aina kun mahdollista. Lapsille on helpompaa annostella rautaa siirapin muodossa, koska pikkulapset eivät pysty nielemään tabletteja. Koska vauvojen suolisto on vasta kehittymässä, rautavalmisteet voivat joskus aiheuttaa erilaisia sivuvaikutuksia, esimerkiksi ummetusta, ripulia, oksentelua (harvoin), vatsakipuja ja monet pikkulapset eivät suostu ottamaan rautaa sen erikoisen metalli-maun takia. Lapset kuitenkin sietävät rautaa yleensä melko hyvin, erityisesti rautabisglysinaattia, mitä voimme annostella paljon pienempiä määriä sen paremmat imeytymisen ansiosta.
RAUTABISGLYSINAATTI – TURVALLINEN RAUTA LAPSILLE
- korkean biosaatavuuden hyvin imeytyvä rautabisglysinaatti
- lapset sietävät kokemuksemme perusteella rautabisglysinaattia hyvin
- tutkimuksissa on havaittu, että rautabisglysinaatti imeytyy vähintään kaksi kertaa tehokkaammin verrattuna äidinmaitokorvikkeissa paljon käytettyyn rautasulfaattiin [8] [9]
- verrattuna rauta(III)hydroksidipolymaltoosikompleksiin, rautabisglysinaatti täyttää rautavarastoja tehokkaammin [10]
- vatsaystävällinen ja yleensä ei aiheuta sivuvaikutuksia, pehmeämpi vaikutus vatsalaukun limakalvoihin, kemiallisen rakenteen ansiosta ei reagoi helposti ruuan sisältämien yhdisteiden kanssa, joten voi käyttää myös pienen aterian kanssa
- Euroopan Komissio on hyväksynyt rautabisglysinaatin käytön jo 4 kk iästä
Lähteet:
[1] Tarton Yliopiston Klinikka – Raudanpuuteanemia
[2] Aggett PJ, Barclay S, Whitley JE. Iron for the suckling. Iron nutrition in childhood. Acta Paediatr Scand 1989;78:96-102. 5.
[3] Male C, Persson LA, Freeman V, Guerra A, van’t Hof MA, Haschke F. Prevalence of iron deficiency in 12-mo-old infants from 11 European areas and influence of dietary factors on iron status (Euro-Growth Study). Acta Paediatr 2001;90:492- 8
[4] Vendt N, et al. Prevalence and causes of iron deficiency anaemia in infants aged 9 to 12 months in Estonia. Medicina (Kaunas) 2007;43:947–52
[5] Ekiz C, Agaoglu L, Karakas Z, Gurel N, Yalcin I. The effect of iron deficiency anaemia on the function of the immune system. Forum Nutr 2003;56:243-5.
[6] Wick M, Pinggera W, Lehmann P. Clinical aspects and laboratory iron metabolism, anemias: novel concepts in the anemias of malignancies and renal and rheumatoid diseases. 5th ed.
[7] Wien: Springer-Verlag; 2003. p. 7-16. 7. Lozoff B, Jimene E, Wolf A. Long-term developmental outcome of infants with iron deficiency. N Engl J Med 1991; 325:687-94
[8] Milman N, et al. Ferrous bisglycinate 25 mg iron is as effective as ferrous sulfate 50 mg iron in the prophylaxis of iron deficiency and anemia during pregnancy in a randomized trial. J Perinat Med. 2014 Mar;42(2):197-206. doi: 10.1515/jpm-2013-0153.
[9] Rossana B. et al. Efficacy of Supplementation with Iron Sulfate Compared to Iron Bisglycinate Chelate in Preterm Infants. Current Pediatric Reviews, 2018, 14, 00-00.
[10] J.Name et al. Iron Bisglycinate Chelate and Polymaltose Iron for the Treatment of Iron Deficiency Anemia: A Pilot Randomized Trial. Curr Pediatr Rev. 2018 Nov; 14(4): 261–268.
